Suvun kantatalo, Asikkalan Mustola

1600-luvun lopulla ja todennäköisesti jo paljon sitä ennen asuttivat suvun esi-isät Rantasalmen Asikkalassa ollutta Mustolan taloa. Talon numero oli 5, mutta 1804-1809 toimitetussa isojaossa sen numeroksi tuli 4. Mainittakoon, että Rouhialan kartano (Södervikin talo) sai isoajossa talonumeron 9 sijaan numeron 5, siis Mustolan entisen numeron.

Mustolan talo sijaitsi Haukiveden Moilolan lahden rannalla, jossa nykyisin on Asikkalan koulu. Se oli kolmen kartanon, Vaahersalon, Asikkalan (nyk. Rantasalmi Center) ja Rouhialan muodostaman kolmion keskellä ja kuhunkin mainittuun kartanoon oli matkaa noin 2 km.

Mustolan talo jäi isovihan jälkeen solmitussa Uudenkaupungin rauhassa (1721) aivan ruotsin ja Venäjän rajan pintaa. Mustolan naapurina ollut Vaahersalon kartano jäi kiistatta Venäjän puolelle, mutta Mustolan ja kartanon väliin jäi ns. riitamaa, joka etelään Sulkavan ja Puumalan suuntaan mentäessä leveni peninkulmiakin leveäksi vyöhykkeeksi. Rajan paikka oli huonosti kirjattu papereihin ja aikansa riideltyään kummankin kruunun viranomaiset jättivät sen tavallaan oman onnensa nojaan.

Väljät rajaolot tavalla tai toisella vaikuttivat Haukiveden yli johtaneen talvitien varrella olleen kestikievaritalon elämään. Raja ei ollut niin ehdottoman jyrkkä kuin nykyisin. Kirkossa käytiin puolelta toiselle rajasta piittaamatta ja samoin käsiteltiin myös oikeusasioita. Mustolan isojakotoimitus keskeytettiin sen johdosta, että talon Heinäveden ulkopalstan raja oli epäselvä Kerimäen Venäjälle jääneellä osalla olevan talon ulkopalstaa vastaan. Toimituksen katsottiin vaativan lain mukaan kuuluttamista Keisarillisen Venäjän Kerimäen kirkossa (1804). Valtakuntien raja ei millään tavoin vaikuttanut yksityiseen maanomistukseen.

Mustolasta kestikievarina ei löydy asiakirjatietoja, mutta yksi, jopa kulttuurihistoriallista merkitystä omaava maininta putkahti esiin. Elias Lönnrot nimittäin vietti ensimmäisellä runonkeräysmatkallaan viikon Rantasalmella ja kertoo muistelmissaan "Matkat" taipaleensa jatkamista 5.6.1828 kohti Kesälahden Hummovaaraa Juhana Kainulaista laulattamaan.
(Kertomuksen löydät linkistä Lönnrotin soutajattaret.)