Rantasalmen Gustafssonit 1700- ja 1800 luvuilla

Suvun nimi, Gustafsson

Kustaan pojan ruotsinkielinen patronyymi Gustafsson on ollut suvun sukunimenä ainakin 1700-luvun alusta lähtien. Ruotsalaisesta nimestään huolimatta suku on supi suomalainen ja varhaisimpina sukuniminä tulevat lähinnä esiin nimet Moilanen tai Mustonen taikka Miikkulainen.

Gustafssonit ovat ilmeisesti olleet Rantasalmen varhaisimpia asukkaita. He asuivat Rantasalmen Asikkalassa talossa n:o 5, jonka nimi oli Mustola ja joka sijaitsi Haukiveden, tarkemmin sanottuna Moilolan lahden rannalla.

Paikannimet Mustolan talo ja Moilolan lahti viittaavat selvästi sukunimiin Mustonen ja Moilanen. Kumpaakin sukunimeä on esiintynyt Asikkalassa jo 1500-luvulla (Lauri Moilanen vuoden 1541 maakirjassa ja Antti Mustonen vuoden 1552 maakirjassa (ES 941, ES 943)). Nimet liittyvät myös Mustolan taloon. 1760-luvun rippikirjassa mainitaan talon asukkaana (omistajana?) Matths Mustoin (s. 1695). Samassa kirjassa on talon asukkaina mainittu v. 1715 syntynyt Gustaf Gustafsson perheineen ja v. 1720 syntynyt Olof perheineen. Olofin kohdalla ei ole patronyymiä (Gustafsson) eikä mitään sukunimeä. Gustafin ja Olofin nimien edessä on jossain määrin tulkinnanvaraisesti luettavissa ”B:son” eli veljenpoika, siis Matths Mustoisen Gustaf-nimisen veljen poika. Mustoista suvun aikaisemmaksi nimeksi puoltaa myös se, että Heinäveden kappalainen D. A. Melén on lainhuutoa varten antamaansa papintodistukseen (29.1.1839) merkinnyt Heinävedelle muuttaneen Olofin sukunimeksi Mustoin. Yleensä Olof on esiintynyt asiakirjoissa Gustafssonina.

Nimi Moilanen esiintyi Rantasalmen Asikkalassa kuolleiden luettelossa 1700- luvun alussa. Siinä Mainitaan 24.11.1726 kuolleeksi Gustaf Gustafsson Moilanen Asikkalasta. 1700-luvun alkupuolella esiintyy asiakirjoissa usein Asikkalan Moilasia, mutta myöhemmin nimi on kadonnut. Siihen on ilmeisesti luonnollisempi selitys, kuin että nimi olisi muuttunut Moilasesta Gustafssoniksi.

Heinäveden historiassa on Olof Gustafsson mainittu ensimmäisten Heinävedelle siirtyneiden joukossa. Gustafsson-suvun yhteyteen on merkitty sulkuihin nimi Miikkulainen. Ilmeisesti historian kirjoittaja on saanut nimen 1804-1809 toimitetun isojako- ja verollepanotoimituksen asiakirjoista. Toimituksessa jaettiin Mustolan talo kolmeen osaan. Puolet talosta, eli jaossa muodostetun Leivolan tilan saivat jakokirjan mukaan Gustaf ja Christer Olofssöner Miikkulaiset, ¼ talosta eli Orpolan tilan sai Johan Gustafsson Miikkulainen ja ¼ talosta eli Mustolan sai Gustaf Gustafsson Miikkulainen. Leivolan ja Orpolan tilat sijaitsivat Heinävedellä, Mustolan tilan entisillä kaskimailla. nimi Miikkulainen on ilmeisesti maanmittari Nordenstrengille sattunut virhe. Toimituksessa oli torppari Johan Miikkulainen edustamassa alaikäistä poikapuoltaan ja mittari on saattanut lulla kaikkien sukunimeksi Miikkulainen. Johan Miikkulainen oli 28.11.1790 mennyt naimisiin 4.3.1789 25-vuotiaana kuolleen Anders Gustafssonin lesken Maria Erottaren kanssa. Marialla oli Andersin kanssa 4.10.1787 syntynyt poika Gustaf (Gustavus), joka oli perinyt isänsä osuuden (1/4) Mustolan talosta. Todettakoon, että Miikkulainen oli alunperin inkeriläinen nimi. Miikkulaisia on 1500-luvun puolivälistä asunut Rantasalmella ja sen lähiympäristössä.

Olavin linnan läheisyys ja Rantasalmella 1700-luvun lopussa toiminut Haapaniemen sotakoulu ovat tuoneet monen sukulaisen mieleen mahdollisuuden, että suku olisi tullut Ruotsista. Tällaiselle mahdollisuudelle asiakirjat eivät anna pienintäkään sijaa. Gustafsson sukunimi ei ole Ruotsista muuttaneen esi-isän peruja.

Vaikka olenkin tutkinut lähinnä vain 1700- ja 1800-luvun asiakirjoja, pidän siis todennäköisenä, että Rantasalmen Gustafssonit ovat varhaishistorialtaan, enne 1700-lukua, olleet Mustosia. Luultavasti he ovat 1500-luvulla eläneen Matti Mustosen jälkeläisiä. Ruotsinkielisten säätyläiskartanoiden ympäröimänä useiden perättäisten Kustaa-nimisten isäntien poikien ruotsalainen patronyymi Gustafsson on muuttunut sukunimeksi ja varsinainen sukunimi Mustonen on jäänyt pois. Saattaa myös olla mahdollista, että Mustoset ovat aiemmin olleet Moilasia ja Asikaisiakin, joista kylä Asikkala on saanut nimensä.

Rantasalmen sukuhaara näyttää säilyttäneen Gustafsson nimensä 1700-luvun puolesta välistä lähtien, mutta Heinävedelle, nykyisen Savonrannan pohjoisnurkkaan, siirtyneen Olof Gustafssonin jälkeläisten sukunimi on muuttunut. Olofin poikien Gustafin ja Christerin sukunimenä esiintyy Olofsson. Heidän poikalapsensa taas ovat olleet Gustafssoneja ja Kristerssoneja. 1807 päättyneessä isojaossa Heinävedelle siirretty Anders-vainajan alaikäinen poika käytti myöhemmin nimeä Andersson. Hänen nimensä oli siis Gustaf Andersson.

1700- ja 1800-luvun alkupuolenvirkamiehille näyttää tuottaneen vaikeuksia käyttää patronyymejä kiinteinä sukuniminä. Olofin poikaa oli vaikea kutsua Gustafssoniksi ja vielä vaikeampaa oli – ainakin kirjoittaa – suomalainen sukunimi. Tyttärillehän son-loppuinen sukunimi soveltunut lainkaan. Suvun naiset esiintyvät asiakirjoissa Gustafs- tai muina dottereina. Suomalaisen sukunimen omanneet miniät taas saivat päätteen –tar, esimerkiksi Ruuskatar, Erotar jne. Sukunimilakihan tuli voimaan niinkin myöhään kuin vasta 1920.

Sukua luettelomaisesti

Kalle ja Jukka Gustafssonin sukututkimuksen perustaksi pari vuotta sitten laatima sukutaulu alkaa 1600-luvun puolella syntyneestä Kustaasta, joka edellä selostetuin perustein oli ilmeisesti Mustosia. Hänen poikansa Gustaf (s.1715) ja Olof (s.1720) esiintyvät Rantasalmen seurakunnan rippikirjassa sukunimellä Gustafsson (oikeastaan sukunimi puuttuu ja tilalla on patronyymi). Heinävedelle muuttaneella Olofilla oli Gustaf (s.1759) ja Christer (s.1769) –nimiset pojat, jotka jatkoivat sukua Heinävedellä, kuten edellä on selostettu. Rantasalmen Mustolan kantatilalle jääneellä Gustafilla oli kaksi poikaa, Gustaf (s.1754) ja Anders (s.1764). Anders kuoli ja hänen poikansa Gustaf joutui isojaossa 1807 siirtymään Heinävedelle.

Rantasalmen Mustolaa isännöimään jääneellä Gustafilla oli kaksi poikaa, Gustaf Johan (1797) ja Anders (1800). Gustaf Johan Gustafssonilla oli neljä poikaa: Anders Johan (1819), Carl Gustaf (1822), Adolf (1825) ja Albin (1833).

Anders Johanin pojat Otto Wilhelm (1848) ja Arndt (1855) jatkoivat sukua kovin iäkkäinä ja heidän kuoltuaan noin 50-vuotiaina alaikäiset lapset jäivät vaikeuksiin. Oton lapsia olivat Albin (1890), Anna Karoliina (1892) ja Einar (1894). Arndtin lapsia taas olivat Olga (1892), Sulo (1894), Edith (1897), Siiri (1900), Eino (1902), Aini ja Tyyne.

Carl Gustafin puolelta sukua jatkoivat August (1866), myöh. Raitala, Ernest (1869) ja Kalle (1879), myöh. Raitala. Augustin lapsia olivat Arvi Ilmari (1899), Helvi Alina (1901), Alvar Reinhold (1902) Lyyli Kaarina (1905) ja Anna Meri Kristiina (1908). Ernestin lapset puolestaan olivat Heikki (1912) ja Erkki (1909). Kallella oli kuusi lasta: Ilmari (1909), Reino (1911), Heimo (1913), Viljo (1915), Onni (1916) ja Sirkka-Liisa (1919).

Kolmeensataan vuoteen mahtuu Rantasalmelta peräisin olevia Gustafssoneja yhdeksään sukupolvea. Nykyisin elävät isovanhemmat, vanhemmat ja lapset kuuluvat 7-9:nteen sukupolveen.