Mistä nimi Gustafsson Itä-Suomeen?

Itä-Suomalaista Gustafssonia kiinnostaa, mistä hän on nimensä saanut. Kun sukujuuret johtavat Olavinlinnan ja Haapaniemen kadettikoulun läheisyyteen, niin tulee ensimmäisenä mieleen Ruotsi – Ruotsista Itä-Suomeen tullut sotilashenkilö tai linnanvoudin avustaja. Näin ei kuitenkaan ole. Suku on supisuomalainen.

Sukututkimuksissa on ilmennyt, että suku on jo keskiajalta asunut Mustolan talossa Rantasalmen Asikkalassa, Haukiveden Moilolan lahden rannalla. Paikannimet antavat jo kolme vihjettä alkuperäisen suomalaisnimen löytämiseksi. Valintamahdollisuuksia tuli vielä yksi lisää, kun isojaon maanmittari lisäsi kaikkien osakkaina olleiden Gustafssonien nimen perään Miikkulainen, vaikka Miikkulainen oli vain erään alaikäisen Gustafssonin holhoojana. (Miikkulaisen painoarvoa lisäsi vielä se, että Mustolan talo sijaitsi aivan Saimaan norpan asuinpaikan, Linnansaaren kansallispuiston vieressä. Tämä painoarvo menetti kuitenkin painonsa, kun todettiin nimenmuutoksen tapahtuneen Juha Vainion laulunsanoitusta aiemmin). Miikkulainen on muuten maanmittarin virheestä johtuen merkitty suvun suomalaiseksi nimeksi Heinäveden historiaan, jossa mainitaan Olof Gustafssonin olleen Heinäveden ensimmäisiä asukkaita.

Suvun suomalainen nimi on löytynyt 1760-luvun rippikirjasta. Mustolan talon kohdalle on ensimmäiseksi nimeksi, isännäksi, merkitty 1695 syntynyt Matti Mustonen (Matths Mustoin). Sitten seuraa Gustaf Gustafsson, ja nimen edestä on suurennuslasilla luettavissa merkintä B:son eli brorson elikkä veljen poika. Gustaf oli siis Matti Mustosen Kustaa-nimisen velivainajan poika, Gustaf Gustafsson Mustonen. Kun Mustonen-nimi ei oikein sopinut sarakkeeseen eikä sen toisto ollut niin tarpeellistakaan, on rovasti jättänyt sen pois. Kun Gustafilla oli vielä Gustaf-niminen poika ja tälläkin Gustaf-poika, ei Mustosta enää kaivattu – Gustafsson riitti. Osittain tähän saattoi vaikuttaa myös se, että Mustolan rusthollitalo oli ruotsinkielisten säätyläiskartanoiden ympäröimänä (Vaahersalo, Asikkala ja Rouhiala).

Heinävedelle muuttaneiden Gustafssonien nimi muuttui isän mukaan, mutta pysyi ruotsalaisena. Sinne tuli Gustafssonien lisäksi Anderssoneja ja Kristerssoneja.

Kolmessasadassa vuodessa yhdeksänteen sukupolveen ehtinyt suku on nykyisin laaja. On "alkuperäisiä" Gustafssoneja, on nimensä muuttaneita kuten Raitaloita ja Linkojokia ja on luonnollisesti naimakauppojen kautta uuden nimen kantajia kuten Karhuloita ja Lehkosia. Vaikuttaa siltä, että he kaikki ovat tyytyväisiä geeniperimiinsä.
Kiitos esi-isille ja –äideille!